Kuntavaalit ovat laajan osallistumisen vaali – mutta eivät kaikkialla yhtä lailla

Kuntavaaleja hahmotetaan usein suurten kaupunkien näkökulmasta, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin erilaiset eri puolilla Suomea. Kuvassa näkyvä tilastollinen jakauma kertoo, kuinka monta äänioikeutettua on keskimäärin jokaista ehdokasta kohden eri alueilla. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka moni ihminen aktivoituu vaalien aikana.

Kuntavaalien suurta tarinaa ei voi lukea lehdistä, koska lehdet keskittyvät vain suurten kaupunkien kokemuksiin. Todellisuudessa suuressa osassa Suomea erittäin suuri osa kansasta osallistuu demokratian toteutumiseen ja puolueiden kykyä mobilisoida ihmisiä mitataan. Suurissa kaupungeissa kuntavaaleista saa kuvan jonkinlaisena eduskuntavaalien välivaaleina, mutta tästä ei todella ole kyse suuressa osassa Suomea.

Ehdokkaiden määrä suhteessa äänestäjiin vaihtelee suuresti

Koko maan tasolla jokaista ehdokasta kohden on keskimäärin 159 äänioikeutettua, mutta alueelliset erot ovat valtavat. Helsingissä ehdokkaita on vähän suhteessa äänestäjiin, kun taas pienemmissä kunnissa, kuten Virroilla, Urjalassa ja Ilomantsissa, ehdokkaiden ja äänestäjien suhde on 75:n tietämillä.

Ero on selvä: pienissä kunnissa yksi ehdokas "vastaa" noin 75:stä äänioikeutetusta, kun taas Helsingissä yhdelle ehdokkaalle osuu keskimäärin 467 äänioikeutettua.

Kuinka moni on mukana kampanjoissa?

Jos jokainen ehdokas tuo mukanaan neljä tukijaa, voidaan arvioida, kuinka suuri osa äänestäjistä on mukana vaaleissa muutakin kuin äänestäjinä.

Pienissä kunnissa yli joka kymmenes äänestäjä on mukana jossain kampanjassa, kun taas Helsingissä vastaava osuus on vain murto-osa siitä. Helsingissä on varmasti tilastollisesti isommat tukiryhmät, mutta ero on silti melkoinen.

Mitä tämä kertoo kuntavaaleista?

🔹 Kuntavaalit ovat laajan osallistumisen vaali, mutta sen luonne muuttuu alueittain

• Pienissä kunnissa, kuten Virroilla, Urjalassa ja Ilomantsissa, ehdokkaat ja heidän tukijansa muodostavat merkittävän osan äänestäjistä. Kampanjointi on henkilökohtaista ja verkostot ovat tiiviitä.

• Helsingissä vaalit muistuttavat enemmän eduskuntavaaleja, joissa kampanjointi on etäisempää ja puoluekoneistojen rooli suurempi.

🔹 Puolueiden kyky mobilisoida ihmisiä on kuntavaalien ytimessä

• Pienissä kunnissa puolueiden paikallinen työ on ratkaisevaa, sillä vaalit ovat ehdokaslähtöisiä ja henkilökohtaisia.

• Helsingissä kampanjointi on enemmän joukkoviestintää ja ehdokkaiden yksilöllinen vaikutus äänestäjiin jää pienemmäksi.

Lopputulos: Kuntavaalit ovat Suomen laajimmalle ulottuva demokratian muoto

Kuntavaalit eivät ole vain äänestyspäivä, vaan monen kuukauden ja jopa vuosien prosessi, jossa puolueet ja ehdokkaat mobilisoivat ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan näy samalla tavalla kaikkialla Suomessa. Pienemmissä kunnissa, kuten Virroilla, Urjalassa ja Ilomantsissa, ehdokkaiden kampanjat koskettavat laajasti koko yhteisöä, kun taas Helsingissä vaikutus jää huomattavasti rajatummaksi.

Tämä ero on keskeinen, kun mietitään, miten demokratia todella toteutuu eri puolilla maata. Lehtiä seuraamalla saa kuvan, että vaina aluevaaleissa on eroa Helsingin ja muun Suomen välillä. Kuntavaaleissa kuitenkin käydään laadultaan aika erilaisia vaaleja samanaikaisesti.

Yhdysvaltalainen keskustelu dominoi Suomessa paljon. Siellä progressiviit toistelevat kehotusta “Run for something” - lähde ehdolle johonkin. Suurimmassa osassa Suomea tuo jokin on kuntavaalit. Vain suurimmissa kaupungeissa osa joutuu miettimään muuta.